Hoitajamitoitus on saatava lakiin
Hoitajien työ on jo nykyisellään erittäin rankkaa, ja aikaa per hoidettava on erittäin vähän. Hallituksen kaavailut pienentää laatusuositusta 0,5:stä per hoidettava 0,4:ään kuulostaa tässä valossa täysin uskomattomalta. Tätä päätöstä perustellaan, yllätys yllätys, säästöillä.
Jotta tulevaisuudessa yksityiset hoivayritykset eivät voisi maksimoida voittojaan ja julkinen sektori säästöjään hoidettavien hyvinvoinnilla, on tämä laatusuositus muunnettava nyt viimein laiksi. Tämän lain minimiksi olisi saatava vähintään 0,6. Tämän jälkeen on tehtävä selvitystyö kyseisen määrän riittävyydestä ja mahdollisesti tarkistettava lukua ylöspäin.
Yhteispohjoismaisen Nordcare-tutkimushankkeen tulosten mukaan Suomen vanhustenhoidossa hoitajalla on hoidettavia keskimäärin 20–50 prosenttia enemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Tässä kohtaa on hyvä huomauttaa, että tutkimus on tehty ennen kaavailtua heikennystä. Tutkimuksen tuloksista selviää myös, että hoitotyö on yleisesti kuormittavampaa Suomessa kuin edellä mainituissa pohjoismaissa. Myös hoitajien kokemukset siitä, että aika ei riitä hoidettavien tarpeeksi laajaan huomiointíin oli Suomessa yleistä.
Jokaisella tulisi olla oikeus arvokkaaseen, ja mahdollisimman mielekkääseen vanhuuteen riippumatta tilin saldosta. Jotta tämä toteutuisi, on meidän annettava hoitajille mahdollisuus toteuttaa tämä tavoite. Jos vanhusten hoitoa ajatellaan vain bisneksenä tai pakollisena taakkana tehdään tämä mahdottomaksi. Missä ovat kiitollisuus ja kunnioitus vanhuksia, ja heitä hoitavia kohtaan? Sen voin tuntemieni hoitajien perusteella luvata, että he ovat kyllä valmiita tekemään töitä vanhusten paremman huomioimisen eteen, jos me vain tarjoamme siihen mahdollisuuden. Tarjoammeko tämän mahdollisuuden niin vanhuksille kuin hoitajillekin, vai pakotammeko molemmat nykyistäkin huonompaan asemaan?
Tämä on puhdas arvovalinta.
Vaikka olen kanssasi samaa mieltä oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen, olen vahvasti eri mieltä hoitajamitoituksen sementoinnista lakiin. Meillä on ikävä tapa kasvattaa byrokratiaa, sementoida lakeihin erilaisia muotomääräyksiä ja sitten noudattaa niitä kaavamaisesti. Muodot ja normit kävelevät tavoitteiden yli. Vanhustenhoidossakin tavoite on hyvä hoito. Määräysten siis tulee kohdistua hoidon laatuun, ei keinoihin jolla se saavutetaan. Ja sanktioitava asia on tällöin huono hoito.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Asiakaslähtöinen palvelu ei tosiaankaan lähde siitä että määritellään hoitajamitoitus kaikille samaksi. Pikemminkin esimerkiksi ulkopuolisen lääkärin pitäisi yhdessä vanhuksen kanssa käydä läpi tämän tarpeet ja laatia yksilöllinen mitoitus. Kaikki eivät tarvitse samoja palveluita, eikä palvelutarve ole ajassakaan aina sama. Yhdellä mitoituksella joudutaan väistämättä siihen että joku saa liian vähän palvelua ja jonkun kohdalla hukataan niukkoja resursseja.
Edit. Jostain olisi myös saatavissa niitä resursseja. Vaimo on tällä hetkellä poliklinikalla jossa heille tulee noin yksi asiakaskäynti päivässä – ja viime viikolla kahtena päivänä ei yhtään sillä asiakas perui tai jätti tulematta ajalle. Hoitaja on tehnyt hoitotyötä koko viikon aikana kolme tuntia. Voisiko ajatella että sitä työtä vähän jaettaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Olen alustajan kanssa samaa mieltä. On vaikea olla ajattelematta, että suosituksen pienentäminen 0,4:ään on vain osa pyrkimystä asettaa kaikki tavoitteet päinvastoin kuin edellinen hallitus.
Ihan toinen asia: en ymmärrä, miksi tunnistettavaa kuvaa koskevat säännöt ovat olemassa, jos juttuja nostetaan karuselliin ilman sellaista.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä johtuu siitä, että pyrin vaihtamaan kuvaani. Mutta tämä ei nyt onnistunut ja jostain syystä en saa edes palautettua vanhaa enään.
Ilmoita asiaton viesti
Oikea Twitter-tilisi lienee tämä:
https://twitter.com/matias_kvist
Tuo profiilin symboli ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pitää paikkansa, ja nyt pitäis symbolinkin toimia.
Ilmoita asiaton viesti